Boostia vastustuskyvylle!



Pandemia yllätti meidät keväällä täysin housut kintuissa. Sen jälkeen moni on pohtinut miten omaa vastustuskykyä voisi vahvistaa ja miten pitää itsensä terveenä sekä suojassa COVID -19 tartunnalta. Vitamiinien ja lisäravinteiden myynti onkin lähtenyt kevään jälkeen nousuun maailmanlaajuisesti. Mitä sitten ovat ne asiat mitä kannattaa tehdä ja mitä vitamiineja pitäisi popsia?



Matala-asteinen tulehdus


Aloiteteaan käymällä läpi mikä on matala-asteinen tulehdus ja miten se vaikuttaa terveyteemme.


Matala-asteinen tulehdus ei ole varsinainen sairaus vaan tila, jossa rasvakudoksesta erittyy tulehdusta lisääviä välittäjäaineita.


Rasvakudoksen lisääntymisen myötä tulehdusta edistävien välittäjäaineiden pitoisuus lisääntyy ja vastaavasti tulehdukselta suojaavien välittäjäaineiden pitoisuus vähenee.


Matala-asteinen tulehdus on itsessään oireeton, mutta se vaikuttaa lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla. Metabolinen oireyhtymä on diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskikeräytymä, johon kuuluvat korkea kolesteroli, verenpaine ja vyötärölihavuus. (Terveyskirjasto.fi)

Matala-asteisen tulehduksen aiheuttaja on usein ylipaino ja vyötärölihavuus.


Ylipainon lisäksi esimerkiksi tupakointi, liikunnan puute, liiallinen alkoholin käyttö, stressi, väsymys, sokerin ja prosessoitujen viljojen syöminen vaikuttavat tulehduksen syntyyn.


Matala-asteinen tulehdus vaikuttaa vastustuskyvyn lisäksi myös hormonitoimintaan ja verisuonten toimintaan.


Se voi vaurioittaa verisuonten seinämiä ja keuhkoputkia sekä lisätä perussairauksien kuten astman tai reuman oireita.



Miten sitten pääset eroon matala-asteisesta tulehduksesta?


Vastaus on yksinkertainen - elämäntapamuutoksen avulla.


Tässä kohtaa lienee sanomattakin selvää, että terveillä elämätavoilla saat vastustuskykyäsi korkeammalle - mikään yksittäinen vitamiini ei siis auta jos perusta ei ole kunnossa.


Laita siis ensimmäiseksi perusasiat kuntoon:


  1. Syö terveellisesti ja mahdollisimman monipuolisesti kasviksia, vihanneksia, marjoja, hyviä rasvoja, ja vähennä punaisen lihan sekä prosessoidun ruuan syömistä.

  2. Liiku joka päivä sen verran että hengästyt kunnolla. Yhdistä lihaskuntotreeni ja rivakka kävely, tee vaikka joka toinen päivä kävely ja joka toinen päivä lihaskuntojumppa kotona tai ulkona. Muista myös, että erittäin kova treeni voi laittaa väliaikaisesti elimistön stressitilaan ja alentaa vastustuskykyä.

  3. Vähennä stressitekijöitä ja nuku tarpeeksi.


Elämäntaparemonttiin pitäisikin ryhtyä ennen kuin matala-asteinen tulehdus johtaa sairauksiin. Tärkeää on ennaltaehkäisevä hoito ja terveellisten elämäntapojen ylläpito pitkäjänteisesti, loppuelämän ajan.



Vatsasta se lähtee!


Suolistomme bakteerit vaikuttavat moniin elimistön toimintoihin - esimerkiksi aivotoimintaan, aineenvaihduntaan ja etenkin vastustuskykyyn.


Se mitä vatsassasi tapahtuu vaikuttaa suoraan terveyteesi - voidaan sanoa että iso osa vastustuskyvystä on itseasiassa suolistossa.


Prosessoitu ruoka, sokeri, ympäristömyrkyt, antibiootit ja refluksilääkkeet vahingoittavat suoliston luonnollista ja hyvää bakteeritasapainoa.

Suolistosairauksista on valitettavasti tulossa uusi kansantautimme. Suomessa diagnosoidaan vuosittain lähes 2 000 uutta haavaista paksusuolentulehdusta ja Crohnin tautia.


Ne ovat tulehduksellisia suolistosairauksia yhteisnimeltään IBD, joka on lyhenne englanninkielisestä termistä Inflammatory Bowel Diseases.



Vatsassa kuuluu olla hyviä bakteereja jotka pitävät terveydestä huolen.


Tämän hyvän bakteerikannan ylläpitämiseksi kannattaa syödä kasvipohjaista, puhdasta ruokaa joka sisältää paljon kuituja.


Tässä muutama oma suosikkini kuidun lähteeksi:


  • Omenat

  • Marjat

  • Parsakaali

  • Pähkinät ja siemenet (siemennäkkäri, nam!)

  • Kaalit

  • Avokado


Vatsa rakastaa myös hapatettuja tuotteita ja itse suosin näitä:

  • Hapankaali

  • Omenaviinietikka

  • Kimchi (korealainen hapansalaatti)


Lisäksi kannattaa harkita probioottien säännöllistä käyttöä. Probiootit ovat juurikin näitä hyviä bakteereita joita vatsamme tarvitsee - tässä lista hyödyllisimmistä probiooteista:


  • Bifidobacterium bifidum

  • Bifidobacterium longum

  • Bifidobacterium breve

  • Lactobacillus acidophilus

  • Lactobacillus rhamnosus

  • Lactobacillus bulgaricus


Pidä huoli vatsastasi ja vältä prosessoituja ruokia, eineksiä, prosessoitua viljaa, etenkin vehnää, sokeria ja makeutusaineita, huonoja rasvoja kuten rypsiöljyä, antibiootteja, refluksi- sekä närästyslääkkeitä ja särkylääkkeitä. Hyvinvoiva vatsa on vastustuskyvyn perusta.


Elintärkeä D -vitamiini


Sitten kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan yksittäisillä vitamiineilla saada lisää potkua vastustuskykyyn ja hyvinvointiin. Voit myös popsia päivittäin multivitamiinipillereitä joista kutakuinkin pitäisi saada päivittäinen annos tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita.


Vitamiineista ehkä tärkein ja pimeänä vuodenaikana ajankohtaisin on D -vitamiini.


Ensimmäiseksi kannattaakin tarkistaa saatko tarpeeksi D -vitamiinia. Se onnistuu helposti laboratorikokeella, mittaamalla veren 25-hydroksi-D-vitamiinin, eli kalsidiolin pitoisuus (S-D-25), joka kuvastaa sekä vitamiinin saantia, että elimistön D-vitamiinivarastoja.


Suomalaisissa tutkimuksissa on osoitettu, että vain noin joka kuudennella suomalaisella veripitoisuus on luuston terveyden kannalta riittävä (yli 75-80 nmol/l).


D -vitamiinin puutos on yhteydessä moniin sairauksiin kuten syöpiin, korkeaan verenpaineeseen, sydäntauteihin, diabetekseen, masennukseen, kroonisiin lihaskipuihin ja esimerkiksi autoimmuunisairauksiin. Se myös säätelee satojen geenien toimintaa elimistössä.

Talvella d-vitamiinia kannattaa popsia purkista.

Etenkin talvella kun emme näe auringon valoa moneen kuukauteen on entistäkin tärkeämpää huolehtia riittävästä D -vitamiinin saannista - sitä ei oikeastaan ole mahdollista saada tarpeeksi, eikä ainakaan liikaa, pelkästä ravinnosta.


Oikea D -vitamiiniravintolisän muoto on D3 (kolekalsiferoli). Se tulisi ottaa K2 -vitamiinin kanssa kalsiumin imeytymisen takia. Kysy tästä lisää lääkäriltä tai farmaseutilta apteekista - he osaavat myös neuvoa oikean suositellun päiväannoksen. Muista kuitenkin, että viralliset päivittäiset saantisuositukset on alakanttiin ja itse esimerkiksi otan kesälläkin päivittäin 100 mikrogramman annoksen.


Mistä sitten saat D -vitamiinia?


Paitsi purkista, saat d -vitamiinia esimerkiksi kalanmaksaöljystä, kananmunista tai sardineista, kuhasta ja silakasta. Näistä saat samalla hyviä rasvoja jotka nekin ovat erittäin edullisia vastustuskyvyn kannalta!


Moniin maitotuotteisiin ja levitteisiin on myös lisätty D -vitamiinia, mutta itse vältän maitotuotteiden sekä levitteiden käyttöä enkä suosittele niitä - aito kunnon voi tosin maistuu mahtavalta kaurapuuron päällä!

D -vitamiini ja Covid-19


Pandemian alkamisen jälkeen on tehty erilaisia tutkimuksia D -vitamiinin vaikutuksesta korona -virukseen. Yhdessä tutkimuksessa todettiin että 80 % kahdestasadasta koronapotilaasta eräässä espanjalaisessa sairaalassa kärsivät D -vitamiinin puutoksesta.


Myös muissa tutkimuksissa on osoitettu alhaisen D -vitamiinitason johtavan vakavimpiin oireisiin ja korkeampaan riskiin kuolla virukseen.


Jos siis haluat boostata vastustuskykysi maksimaaliseen potentiaaliin, tarkistuta D -vitamiinitasosi ja ota joka päivä tarvittava määrä sitä purkista.

Kalasta saat sekä d-vitamiinia että omega 3-rasvoja.

Sinkki


Sinkki on hivenaine, joka vaikuttaa vastustuskyvyn normaaliin toimintaan sekä edistää kudosten uusiutumista ja kasvua. Sinkki on tärkeä myös geenien toiminnan säätelyssä.


Sinkin puute ei näy yksittäisenä oireena kuten esimerkiksi raudan puutos joka aiheuttaa anemiaa. Oireet voivat olla hyvinkin moninaisia kuten ruokahaluttomuutta sekä ripulia, tai ihon haavat voivat parantua tavallista hitaammin.

Ravitsemussuositusten mukaan sinkin turvallisen saannin yläraja terveillä aikuisilla on 25 milligrammaa vuorokaudessa. Määrä perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) arvioon.


Näillä ruoilla saat ladattua sinkkivarastojasi:


  1. Merenelävät, kuten osterit.

  2. Punainen liha, etenkin naudanliha. Yhdestä pihvistä saat lähes puolet päivän sinkkiannoksesta.

  3. Pavut.

  4. Kurpitsansiemenet, jotka sisältävät muuten myös magnesiumia.

Osterit ovat loistava sinkin lähde.

Kurkuma & inkivääri


Kurkuma on tuttu mauste intialaisesta keittiöstä ja viime vuosina sen terveysvaikutuksia on alettua tutkimaan. Sen lääkinnällinen käyttö juontaa juurensa kiinalaiseen lääketieteeseen, jossa sitä on käytetty jo tuhansia vuosia.


Kurkumiinin (maustekurkuman juuresta uutettu aine) käytöstä kivunlievityksessä on saatu lupaavia tuloksia.


Sen on havaittu vähentävän muun muassa sädehoidon, nivelrikon tai sappirakon poiston aiheuttamaa kipua jopa yhtä tehokkaasti kuin perinteiset tulehduskipulääkkeet. Tulokset saatiin esiin vuonna 2015 tehdyssä meta-analyysissa, jossa oli mukana 606 potilasta.


Muitakin tutkimuksia on tehty - kurkumiinin on muun muassa todettu alentavan veren kolesteroli- ja triglyseridiarvoja sekä toimivan elimistössä antioksidanttina, joka ehkäisevän solurakenteiden hapettumista.


Kurkuman ainesosien on myös havaittu aktivoivan haimasta erittyviä ruuansulatusentsyymejä ja ehkäisevän eristettyjen syöpä- ja tulehdussolujen toimintaa.



Tutkimustuloksiin ei kuitenkaan kannata suhtautua liian optimistisesti eikä niitä kannata alkaa itse tulkitsemaan sillä tutkimukset ovat olleet melko lyhytkestoisia ja ne on tehty pienellä potilasmäärällä.


Itse käytän kurkumajuurta smoothiessa tuomaan miellyttävää makua sekä toivon sen tuovan positiivia terveysvaikutuksia.

Kurkuman kanssa samassa kategoriassa on ihanan polttava inkivääri. Tutkimuksia sen terveyshyödyistä on kyllä tehty, mutta pääasiassa koeputki- ja eläinkokein.


Tässä muutama väite inkiväärin terveyshyödyistä:


  1. Ehkäisee tulehduksia.

  2. Auttaa vatsavaivoihin.

  3. Lievittää reuma- ja nivelkipuja.

  4. Lievittää kuukautiskipuja.

  5. Ehkäisee mahahaavaa.

Voidaan siis olettaa, että sekä kurkumalla että inkiväärillä on paljon suotuisia vaikutuksia terveyteen ja varmasti myös vastustuskykyyn.


Mikään ei kuitenkaan voita monipuolisen, kasvispitoisen ruokavalion, liikunnan, riittävän unen ja stressittömän elämän yhdistelmää vastustuskyvyn parantamiseksi.



LÄHTEET

www.terveyskirjasto.fi

www.mehilainen.fi


#vastustuskyky #vitamiinit #hyvinvointi #dvitamiini #kurkuma #sinkki #hyvinvointivalmennus #vatsanhyvinvointi #vatsanterveys #terveys #covid19 #koronavirus #kaisawellness #blogi #uusiblogi #hyvinvointiblogi

Recent Posts

See All
This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now